I muri ake i te pātia‘anga-pāruru Pfizer, o ta‘au tamaiti | After your child’s Pfizer vaccination
E rāvenga pu‘apinga ua atu te pātia‘ia‘anga ki te vairākau-pāruru, i te ‘ākono i ta tatou tamariki kia pōnuiā‘au, mei te au rāvenga pāruru‘anga rāi kia kore e pakapaka‘ia e te ra, me kore ra, te ‘a‘ao‘anga i te kiri-mōtoka. Ka pāruru teia i ta‘au tamariki mei te au maki kino, ma te tāpū katoa i te toto‘a‘anga o te maki, na roto i to‘ou kōpu tangata, e te ‘oire tangata.
Ka anoano‘ia teta‘i ua atu tamaiti, kia pātia‘ia e rua pātia‘anga vairākau-pāruru tamariki, kia pāruru meitaki ia mei te COVID-19. E varu ‘epetoma te tuātau no te rua o te pātia‘anga, mei te pātia‘anga mua. Ka rauka pa‘a i te ‘akapoto mai i te tiaki‘anga no te rua o te pātia‘ia‘anga, ki te 21 rā, me anoano‘ia, teia te ‘ākara‘anga, me te ‘akamata ra ta‘au tamaiti i teta‘i rapakau‘anga pu‘apinga rava atu i te ‘akamātūtū i te au va‘e‘au tamaki i te maki i roto i tōna kopapa.
Kua oti ana te tāmatamata‘ia‘anga te vairākau-pāruru Pfizer no te tamariki mei te 5 ki te 11 mata‘iti ki runga i teia pupu tamariki, e kua ‘āite rāi te au manatā mei teta‘i atu au vairākau-pāruru.
Te au manatā e tarotokakā‘ia ana e ka tupu
Mei te au vairākau katoatoa rāi, ka kite pa‘a ta‘au tamaiti i teta‘i mānga manatā, ka taeria ki te 1 - 2 rā i muri ake i te pātia‘ia‘anga ki te vairākau-pāruru Pfizer. E mea mātau‘ia rāi teia, e, e ‘akairo teia e, te teateamamao nei to ratou kopapa, i te tamaki atu i te manumanu.
Kare e roa ana te au manatā, e no te ma‘ata‘anga, kare e tamanamanatā i te ora‘anga mei teta‘i rā ki teta‘i. Me kare ta‘au tamaiti e tū‘ia e teta‘i manatā, te meitaki ua ra te reira, te ‘anga‘anga ra rāi te vairākau-pāruru.
Te au manatā e ripōti putuputu‘ia ana:
- mamae, me kore ra, ka ‘akaea/‘akamuramura te ngā‘i tei pātia‘ia
- ro‘iro‘i, me kore ra, ‘āpikepike kopapa
- ānini mimiti
- mamae uaua e te/me kore ra, mamae pa‘upa‘u‘anga
- ‘akaanu/pīva
- ‘akaruaki
Me kare ta‘au tamaiti e meitaki ana, ka rauka iākoe i te:
- tuku i tetai kaka‘u ma‘ū‘ū e te anu, me kore ra, tetai ko‘u vai-toka, ki runga i te ngā‘i tei pātia‘ia, no tetai tuātau poto.
- ‘akapāpu kia‘akangāro‘i ratou, ma te inu ma‘ata i te vai
- ‘āngai‘ia ki te paracetamol i te ‘akamata‘anga, me kore ra, ki te ibuprofen me kare e peke te au ‘akairo-maki
- kimi‘ia teta‘i arataki‘anga mei ko i to‘ou tangata rapakau me kare i pāpu iākoe, me kore ra, kinokino atu te au ‘akairo-maki o ta‘au tamaiti, me kore ra, taniunui‘ia te Healthline i runga i te numero 0800 358 5453.
Au ākamaki‘anga te ka tupu
Ka tupu rāi pa‘a te ‘akamaki‘anga pakari rava atu, māri ra, kare e tupu putuputu ana. Kua terēni‘ia te aronga pātia o Aotearoa, i te ‘ākono i teia. ‘Akakite atu ki to‘ou tangata pātia me kare ta‘au tamaiti e meitaki ana, me kore ra, me te ‘ēkōkō ra koe, i te mea e, ka tupu viviki te au maki pakari rava atu, i muri ake i te pātia‘ia‘anga ki te vairākau-pāruru. Ko te tumu teia, ka ‘ākara meitaki ia ei ta‘au tamaiti no teta‘i 15 miniti, i muri ake i te pātia‘ia‘anga ki te vairākau-pāruru.
Kimi‘ia teta‘i rapakau‘anga
Ka kino pakari atu teta‘i au manatā, māri ra, kare e kite putuputu ia ana, mei te ‘akamaki‘anga kino, me kore ra, te ‘akaea‘anga o te puku‘atu (Myocarditis, e te pericarditis).
E manatā pakari no te vairākau-pāruru Pfizer, kare e kite putuputu‘ia ana te myocarditis, e te pericarditis. I roto i te au tāmatamta‘ia‘anga, kare e manatā i kite‘ia ana i roto i te tamariki e 5 ki te 11 mata‘iti, ināra, e mea pu‘apinga te kite i te au ‘akairo-maki o teta‘i ua atu mata‘iti tei pātia-pāruru‘ia.
Me tū‘ia ta‘au tamaiti i teta‘i o teia au ‘akairo-maki ‘ōu, e tau kia kimi atu koe i teta‘i tauturu rapakau‘anga, i te mea tikāi, me kare te au ‘akairo-maki e peke‘anga.
- te pipiri, te teima‘a, te marū-kore, me kore ra, te mamae i roto i to‘ou umauma, me kore ra, kakī
- te ngatā i te ‘akaea‘anga, me kore ra, te ‘opu‘anga i to‘ou ‘akaea
- te ‘akamatapo, te māmā o te katu, me kore ra, te ānini
- te patupatu‘anga, te pāmu‘anga viviki, me kore ra te tukituki‘anga puku‘atu, me kore ra, te manako‘anga e te ngaro ra teta‘i 'tukituki‘anga puku‘atu'.
Te ripōti‘anga i te au mea tei tupu
E mea pu‘apinga kia ripōti koe i teta‘i ua atu te ka tupu ki ta‘au tamariki, i muri ake i to ratou pātia‘anga pāruru COVID-19 kia rauka ia matou i te āru i te ponuiā‘au o te vairākau-pāruru.
Ripōti‘ia teta‘i ua atu manatā e tupu ra ki ta‘au tamaiti ki te report.vaccine.covid19.govt.nz (external link) me kore ra, komakoma atu ki to‘ou tangata rapakau me te inangaro ra koe i te ‘uri‘uri manako no runga i te ripōti‘anga i te au manatā. Kare e kino me kare i pāpu meitaki iākoe e, na te vairākau-pāruru i ‘akatupu i te manatā, no te tuku‘anga atu i teta‘i ripōti.
Ka tukuna‘ia atu pa‘a teta‘i karere patapata, i muri ake i te pātia‘anga vairākau-pāruru COVID-19, i te pati atu, kia ‘akakī mai koe i teta‘i kimikimi‘anga kite poto ua, no runga i teta‘i ua atu manatā. Ka tauturu te tomo‘anga atu ki roto i te kimikimi‘anga kite, ia matou kia kite i teta‘i atu no runga i te vairākau-pāruru i roto i Aotearoa. Tei iākoe rāi te tika me ka tomo koe ki roto i te kimikimi‘anga kite, e ka rauka iākoe i te ‘akaruke atu i teta‘i ua atu taime. Kare e tutaki me pa‘u atu koe na roto i te patapata‘anga. Tei runga teta‘i atu ‘akakitekite‘anga no runga i te kimikimi‘anga kite, i te Medsafe.govt.nz/COVID-safety-reporting/ (external link)
Me te ‘ēkōkō ra koe no runga i te au ‘akairo-maki o ta‘au tamaiti, taniuniu‘ia te Healthline i runga i te numero 0800 358 5453.
Me manamanatā viviki to‘ou no runga i te pōnuiā‘au o ta‘au tamaiti, taniuniu‘ia te numero 111, ma te ‘akapāpū i te ‘akakite atu e, kua pātia‘ia ana ta‘au tamaiti ki te vairākau pāruru COVID-19, kia vāito meitaki ratou i te au mea e tupu nei.
Te pāruru nei te au vairākau-pāruru ia tatou
Ka tauturu te au vairākau-pāruru, i te pāruru i te tangata o tetai ua atu mataiti, mei te au maki-piri e mānganui, mei te mītara e te flu. Komakoma atu ki to‘ou tangata rapakau, i te ‘akapāpū e kua pātia pouroa ia kotou ko to‘ou kōpū tangata ki to kotou au vairākau-pāruru.
Kare e manatā no runga i te pātia‘ia‘anga ki teta‘i atu au vairākau-pāruru, kare i te COVID-19, mei te mītara, mumps, rubella; kare koe e anoano‘ia kia taroaroa atu i teta‘i ua atu o teia au pātia‘anga vairākau-pāruru.
‘Ākara‘ia te health.govt.nz/immunisation (external link) no teta‘i atu ‘akakitekite‘anga.
Last updated: at